 |
| Naistenlehti myy kansijutilla. Ja nämähän kolahtivat. Ja hinta! |
Naisten päivä on kansainvälinen päivä - se on iso juttu Venäjällä ja Ukrainassa - luultavasti monissa muissakin entisissä neuvostomaissa. Venäjällä päivä on jopa vapaapäivä töistä - ja kas, kun naistenpäiväksi sattui torstai niin tietenkin perjantaikin on vapaa. Venäläiset kollegat ovat siis vapaalla kun me muiden maiden naiset puskemme töitä!
Naistenpäivä omalla työpaikalla
Yksi miespuolinen kollega ilahdutti meitä kahta naista jotka osuimme samaan aikaan kahvinkeittimelle naistenpäivänä: "Vaimo soitti ja käski toivottaa kaikille naisille hyvää naisten päivää. Hyvää naisten päivää nyt sitten" sanoi hän katsoen minuun. Sitten "ja sulle kanssa" sanoi hän kääntyen vierellä seisovan naisen puoleen. "Kiitos, juu, kyllä mäkin olen nainen" sanoi tämä.
Kylläpä tuli hieno ja arvostettu olo, oikein supenaisellinen fiilis... Hmm!
Viime vuonna yksi suloinen ja mukava työkaveri toi kaikille meille naisille ruusut! Miehiä on paljon mutta naisia vain kourallinen; hänen ritarillinen toimintansa huomattiin kyllä! Ja ruusu oli kaunis ja kestävä; se jopa versoi vaasissa, teki kokonaan uuden oksan!
Lehtitelineen houkutukset
Iltapäivällä läksin kaupungille ja näin uuden lehden lehtitelineessä. Iiris on lehden nimi joka on ilmiselvästi suunnattu hiukan "kypsemmille" naisille. Niinkuin toinenkin lehti jonka ostin - melkoisen uusi sekin, parisen vuotta vanha ruotsalainen Amelia Adamon lehti M-magasin. Suomalaisen lehden huomasin telineessä koska se on uusi - ja se on edullinen; yksi euto on halpa lehdeksi mutta toki tämä onkin tutstumishinta. Ja kolmanneksi: koko lehtihylly oli täynnä tätä uutta Sanoman lehteä; sitä ei voinut olla huomaamatta!
Liian vanha työelämään
Ja on lehdessä paljon hyviä juttuja; syvennyt siihen kunnolla vasta viikonloppuna. Luin heti jutun "löytääkö työelämä viisikymppisen?" Nainenhan on jo kohta neljäkymppiä täytettyään vanha monelle työnantajalle ja siitä sitten asia vain hankaloituu... Eilen oli televisiossa - aiheeseen liittye - Tarja Halonen Hjallis Harkinon haastateltavana. Halonen on nyt 67, vapautunut juuri presidentin virasta ja häntä kosiskellaan vaikka mihun suuriin kansainvälisiin ethtäviin. Kun nainen on tarpeeksi kokenut, ei iällä sitten enää ole väliä - niinkuin ei miehilläkään.
Asiantuntijatehtävissä asia on toisin. Sen huomaan itsekin kun hae nyt töitä YT-neuvottelujen pyörteessä - laitan hekumuksia ettenpäin, päivittelen sosiaalisen median sivustojani ja yritän olla aktiivinen. Vastakaikua ei tule - jakemukset uppoavat kuin kankkulan kaivoon. Siitä huolimatta yritän taas viikonloppuna täytellä muutama hakemuksen. Ensi viikolla yritän myös soittaa pariin rekrytointifirmaan ja varata ajan keskustelulle. Henkilökohtainen kontakti toimii vielä digitaalisenakin aikana - kaikki ei ole bittiä ja tietokoneen ruudun täytettä kuitenkaan!
Liian vanha rakkauteen ja parisuhteeseen
Ruotsalainen M-magasin lehti tulee hankittua jonkun kerran vuodessa. Nyt sen kannessa oli teksti joka osui: "När du tror att tåget har gått". Minun junani on varmasti mennyt jo aikaa sitten - sikäli kun se on koskaan omalla kohdalla ihan oikeasti pysähtynytkään. Olivatko ne miehet joihin kiinnyin ja rakastuin, ne kaksi joiden kanssa halusin elää elämäni, ollenkaan oikeita? Ja onko sellaista oikeaa olemassakaan? Ihanaa oli alussa, hienoa jonkin aikaa - mutta sitten jotakin muuttui ja kaikki meni pieleen ja pipariksi; siruja ja murusia tuli niin paljon, että niiden keräämiseen ei tunnu loppuelämä riittävän...
Vieläkö olisi sillä pysäkillä paikkaa minulle? Vieläkö tulee junaa jonne hypätä? Löytyykö vielä/enää ihmistä jonka kanssa olisi mukava tehdä kaikenlaista yhdessä - ja nauttia siitä? Toivoa on elämässä niin kauan kuin henki kulkee - mutta rehellisesti ajateltuna; kelle ikinä voisin olla kiinnostava ja innostava kaveri - mitään muuta kun ei ajatellakaan uskalla? Kuka voisi minusta kiinnostua - kenestä voisin itse kiinnostua ja molemmista olisi hauskaa olla toisensa seurassa; kenenkään ei tarvitsisi palvella ja nöyristellä, ei pelätä eikä ärsyyntyä? Kulkea pätkä elämänpolkua kaksin, tuntea olonsa hyväksi ja mukavaksi...?
Luen jutun illalla ja sittenpä nähdään mitä se kertoo! Kirjaviisaus ei tällä elämän osa-alueella ole oikea apu mutta ainahan lukeminen toisaalta ihan kivaa on!
Flirttikouluako neuvoo; olisipa lievästi noloa lähteä flirttailemaan ja huomata miehen nolostuvan!!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti