Koulukaverin paha olo - isien ja äitien maailmat

Harrastuksen parissa viikonloppuna

"Äiti arvaa mitä? Nyt sen meidänluokkalaisen P:n isä on vieny niiltä kotoo melkein ihan kaikki huonekalut ja se isä on vieny sen äitin auton ja työpöydänkii." kertoi lapsi aamupalaa syödessään. Lapsi katsoi ikkunasta kaukaisuuteen "P kerto, että se isä on tullut tosi kummalliseks. Se ei yhtään enää välitä sen omista lapsista, ajattele. Se haluu ne kaikki pois sieltä niitten omasta kodista että se sais muuttaa sinne sen uuden naisen kanssa."

Hiljaisuus.

"Se äiti itkee tosi paljon. Aina illalla kun se luulee, että ne lapset ei kuule. Mutta kyllä ne kuulee"

"Se iskä on vienyt sen äidin auton ja sen pitää kävellä töihin kuusi kilsaa nyt. Niille ei mene busseja"

Isä löysi uuden
Tiedän tämän perheen kaamean tilanteen. Ero on ollut riistavan raastava jo kohta vuoden verran. Vaimo löysi vessan kaapista sattumalta oman miehensä ja vieraan naisen välisen rakkauskirjeen jota mies oli ilmeisesti vessassa lukenut mutta unohtanut käsipyyhkeiden väliin. Nainen oli ollut sokissa muutaman päivän - hän ei ollut aavistanut mitään; heillä meni ihan mukavasti kotona vaikka mies matkustikin paljon. Kirjeestä kävi selville, että suhde oli olemassa ja se oli kestänyt kauan, ehkä useamman vuoden jo.

Vaimo otti asian puheeksi muutaman päivän jälkeen. Mies sai raivarin, syytti naista nuuskijaksi, hulluksi ja vaikka miksi. Hänellä ei mitään suhdetta ole. Pelkkää sairasta kuvittelua kaikki!

Pitkä tarina lyhyesti tähän päivään: mies muuttui agressiiviseksi ja manipuloi mukaansa omat vanhempansa - väitti kaikkea keksityn hänen päänsä menoksi. Vaimo oli hullu! Muutti ensin pois kotoa "kun ei enää kestänyt vaimon älyttömiä syytöksiä". Asui jonkin kuukauden naapurikaupungista hankkimassaan asunnossa mutta monet tutut näkivät hänet ravintoiloissa ja kaupungilla, kahviloissa ja lenkkipolulla aina saman naisen kanssa - ja kertoivat vaimolle. Mies väitti tavanneensa naisen vasta naisen syytösten jälkeen...

Sitten alkoi kiusanteko - mies meni vaimon ollessa töissä tyhjentämään kodista tavaraa - ensin omia vaatteitaan ja kojeitaan, sitten hiljalleen huonekaluja, ja keittiökalusteita, lamppuja. Nainen vaihtoi lukot mutta mitä se esti. Mies otti oman isänsä mukaan ja kävi hakemassa suurella autolla lähes kaiken talosta. Hänet nähtiin hakevan vaimon työpaikan edestä naisen omaa autoa jota mies oli isänsä kanssa työntämässä rekka-auton lavalle. Nainen sai estettyä asian kutsumalla paikalle poliisin mutta mies haki auton parin viikon päästä toisesta paikasta.

Miehen mielestä tavarat ovat hänen. Hän on ollut koko avioliiton ajan töissä ja saanut paljon suurempaa palkkaa kuin nainen - sitä paitsi vaimo on ollut kolme kertaa äitiyslomalla ansaitsematta mitään - eihän nainen mitään voi omistaa koska hän ei ilman miestä olisi mitään - ei edes äiti.

Nyt mies haluaa talon. Nainen saa etsiä kodin itselleen ja lapsilleen "ihan mistä vaan."

Tarina on kamala - vaikkakaan ei harvinainen. Olen siitä jutellut hänen kanssaan - koska olen itse kokenut samankaltaisen tilanteen "ja silti hengissä".

Nainen on tässä vaiheessa vielä kesken kamalan nöyryyttävän kaaoksen jossa ei ole helppo uskoa selviävänsä hengissä... Mies on saanut tuttavat ja sukulaiset naista vastaan - he nimittelevät häntä, eivät halua tavata... "Onneksi on lapset."

Lapset ovat ihmeissään, silmiin on mennyt uusi, vakava ilme. He eivät halua tavata isäänsä - mutta heidän täytyy, joka toinen viikonloppu. He pelkäävät isää joka puhuu outoja. Ja sillä on uusi nainen joka on "ihan kamala".

Isä ja äiti erosivat. Äiti löysi uuden
Toinen lapsen luokkakaveri asuu sisarustensa kanssa lastenkodissa. "Ihan vaan väliaikaisesti" vakuuttaa lapsi itse ja oma lapseni, kaveri. Asia paljastui itsellenikin vasta jokunen aika sitten - vahingossa. Lapset eivät halua puhua arasta asiasta, se nolottaa. Lapset haluavat, että kotona on tavallista - että "meillä on niinkuin muillakin". Äiti ja isä. Lapset ilahtuvat kun löytävät sanoja asioita kaverin luota kuin kotonakin on! Nyt olemme puhuneet asiasta, kävimme hampurilaisella ja juttelimme.

Mitä on tapahtunut, miksi ihmeessä? No, kotona on väkivaltaa. Äiti ja isä erosivat. Äiti löysi uuden miehen joka muutti kotiin, naisen ja lasten luo. Mies on väkivaltainen ja hakkasi äidin sairaalakuntoon, monet kerrat. Kävi kiinni lapsiinkin. Äiti joutui sairaalaan, lapset laitettiin väliaikaisesti lastenkotiin jossa he ovat asuneet koko tämän lukuvuoden, syksystä.. Nyt he saavat tavata äitiä viikonloppuisin. Miehellä on lähestymiskielto - joka tosin ei kovin pitele ketään poissa. Tilannetta tarkkaillaan. Mies asuu vielä paikkakunnalla.

Isä kuoli viinaan
Kolmannen kaverin isä kuoli jokunen aika sitten. Alkoholisti - ei voinut elää ilman viinaa ja viinahan vei sitten miehen. Lapsi käy hoidossa, viikottain jutttelemassa ammattiauttajien kanssa selvitäkseen. Onneksi Suomessa autetaan tällä tavalla lapsia!

Kaikki nämä lapset tulevat meille mielelleään. Yökyläänkin. Tarjoan heille ruokaa ja tavallista olemista kotona. Puuhailen ja kuuntelen radioita, laitan ruokaa ja neulon, luen lehtiä. He tekevät lasten juttuja, katsovat DVD:ltä filmejä, syövät poppareita.

Meillä on aika turvallista. Ei meilläkään asu miestä. 

Tänään on Minna Canthin päivä. Ainut nainen joka on saanut liputuspäivän Suomessa. Päivä on samalla tasa-arvon päivä.