Kaurakeksit pinoissaan - ottakaahan lapsukaiset siitä. Mutta ei ihan kaikkia! |
Kävin läpi meilit - no, niitä ei paljon tule. Valitettavasti. Sitten kävin läpi uutiset nettilehdestä ja tarkastin avoimet työpaikat joita voin hakea. Löytyi pari joissa on vielä hakuaikaa jäljellä. Ei tarvinnut tänään niihin panostaa - hyvä. Ei olisi yhtään huvittanutkaan.
Ihanat langat - tuntuvat hyviltä käsissä - tuoksuvat hyvältä! |
Leivoin kaurakeksit ja kun ne paistuivat uunissa, katselin lankojani. Vain yksi pellillinen kärähti hiukan liian tummaksi tällä kertaa. Normaalia on, että poltan vähintäin yhden pellillisen karrelle... Langat - niin. Niitähän minulla riittää - olen lankafriikki. Lankanisti!!! Olen ihan salaa keneltäkään ostanut syksyn aikana kahta uutta lankaa - toista hartianlämmittimeen itselleni, viluinen kun olen. Villa-silkkilankaa. Mmmm - ihanaa! Sitten olen ostanut sikakallista upeaa Winter Garden-lankaa. Lankojen jälkeen en enää raaskinut ostaa ohjekirjasta joka maksaa sekin melkein kympin. Luulen, että sen ostoon täytyy vielä nöyrtyä vaikka ohje onkin superhelppo... Netistä ei ohje löytynyt vaikka neuleen kuva siellä näytti olevankin. Luulin sen sieltä löytäväni mutta niin hyvin ei asia ollutkaan.... Kuvakaappaus puserosta ohessa! Tuollaisen haluan - ja sen teen - toivoottavasti pian. Tunnen itseni saamattomaksi - asiat eivät suju niinkuin toivoisin. Edes pikkuasioiden osalta. Suuret elämänkuviot ovatkin sitten sellaisessa jamassa että saa nähdä miten eteenpäin mennään. Päivä kerrallaan...
Kaurakeksit meinasit kadota koululaisen suuhun samantien kun hän paukkasi ovesta sisään koulun jälkeen ja totesi ilahtuneena äidin leiponeen. Täytyypä leipoa useammin kun se tuottaa niin paljon iloa - pullaa voisi leipoa ensi viikolla, esimerkiksi!
Syntymäpäiväsankarin herkkuja |
Viikko on mennyt nopeasti. Elämää kuluu, aika menee. That's life.
Pyhäinpäivän viikonloppuna ajattelin käydä haudoilla. Viime vuoden pyhäinpäivän jälkeen sukuhautaan on tullut kaksi uutta muistettavaa. Vien haudalle heille kukat - muovisia kynttilöitä en halua vieldä ja näillä sateilla ja tuulilla ei tavallinen kynttilä pala sammumatta hetkeäkään. Haluan käydä isän haudalla ja haluan viedä kukkia kaikkien poisnukkuneiden sukulaisten ja rakkaiden kummuille... Sinne päädyn joskus itsekin - olenko siellä jo ensi vuonna; toivottavasti en. Mutta ei siellä pitänyt olla itseäni nuoremman lähisukulaisenkaan - elämän pituutta ei voi itse tietää.
Lapsi on kavereidensa kanssa suunnitellut koko viikon HURJAA HALLOWEEN JUHLAA... Sinne tulee kammokuja metsään, erilaista rekvisiittaa ja musiikkia sisälle. Paljon luokkakavereita on sinne kutsuttu... Hui! Halloween-bileet järjestetään kaverin kotona joka asuu suuressa omakotitalossa metsän reunalla. Hän on siellä yön yli ja poissa kotoa joten teen valmiiksi makaroonilaatikkoa suuren astiallisen lapsille lämmitettäväksi ja syötäväksi. Menen itse äidin luo käymään. Eiköhän viikonloppu suju mallikkaasti näin!
Ajomatka sateessa alkaa iltapäivällä kohti kotiseutuja. Illalla saunaan äidin kanssa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti