Penaalin ompelu ja savuava ompelukone

Siinä se on. Tikattuna ja valmiina käyttöön - penaali kouluun.

Penaali tuli valmiiksi! Eihän sen ompeluun loppujen lopuksi kauan aikaa mennyt, rimakauhu tuohon vetoketjun ompeluun on vain niin paha. Ketjun reunojen ompelu vaatii vain huolellisuutta ja kunnon neulaa - sain yhden neulan poikki kun ajoin liian läheltä vetopäätä, sitä josta ketjua avataan ja suljetaan - mutta hankalinta on saada päädyt siisteiksi. Enkä nyt kyllä saanutkaan. Kun on paljon paksua kangasta ja vielä ne ketjun paksut loppu- ja alkukankaat, en ikinä osaa viimeistellä hommaa hyvin. Ja ompelukonetta tulee sitäpaitsi käytettyä nykyään tosi vähän, ei edes joka vuosi.

Tällä kertaa ratkaisin ongelman tikkamalla päät paksulla puuvillalangalla ja jatkamalla tikkauksen myös sivuille. Omalaatuista, ehkä. Onneksi pussukka kelpasi teinille, hän jopa kehui sitä.

Kangasta jäi vielä jäljelle sen verran, että siitä voi loihtia vaikka kaksi uutta pussukkaa. Yritän vielä tehdä ne; harjoittelemalla onnistuu, toivottavasti.

Mitäs sitten sattuikaan?
Olin aikonut ommella samalla myös uudet päälliset kahteen tädiltä perittyyn puna-kelta-raidalliseen istuintyynyyn; ovat muuten hyvät mutta tosi pahan väriset, räikeat.  Suunnitelma oli ommella uudet pehmeät päälliset vanhojen päälle kaapista "löytämälläni" vihreällä kankaalla. Kaikki oli valmiina odottamassa tuolilla vieressä.

Mutta jotain outoa tapahtui: olin tikkaamassa pussukan sivua, jalat normaalisti lattialla, ompelukoneen äärellä istuen. Yhtäkkiä kone alkoi käydä, neula kulkea ylös, alas ja kone surisi vaikka en polkenut poljinta tai koskettanut konetta. Samalla koneen sähköjohdon päästä alkoi tulla paksua, sähkön hajuista savua. Savu oli paksua ja haju kuin poltetua muovia yhdistettynä sähkön terävään hajuun. Hyppäsin tuolista, kiskoin töpselin koneesta ja lopulta  myös seinästä. Vein ompelukoneen ulos ovesta.

Hiukan ennen savuavaa konetta. rauhaisaa!

Haju pysyi keittiössä vielä pitkään, kone lakkasi savuamasta ulkona. Vahdin sitä ikkunasta, että ei syttyisi uudelleen.

Vähän pelottavaa! Jos olisin mennyt nukkumaan ja jättänyt koneen töpseliinsä kiinni aamua odottamaan, niin kuin olin hetken päästä aikonut tehdä, olisi kone voinut sytyttää tulipalon. Kaksi ihmistä ja kolme eläintä olisi pahimmillaan menettänyt henkensä. Ja kuka vielä viereisissä asunnoissa - kellon oli niin paljon, että tienoo oli pimeänä, kaikki jo nukkumassa.

Aika outo juttu, tosiaan. Mutta onhan noita sähkölaitepaloja tietenkin jonkin verran, olen niistä lukenut.

Ompelukoneeni on noin 25 - 30 vuotta vanha ja sitä on kyllä huollettu silloin tällöin. Nyt en sitä uskalla käyttää ennenkuin se taas huolletaan. Sitten kun saan rahaa - HAH!

Onneksi penaali tuli valmiiksi. Se on nyt koulussa, käytössä. Sain aikaiseksi jotakin, minäkin!

Istuinpäälliset ompelen illemmalla, käsin!