Ehdottavat palkatonta harjoittelua, kele

Työnhakijan työpiste, kotoisasti keittiön pöydän ääressä...

Työnhakua kuuluu tähänkin, niinkuin muihinkin päiviin. Työttömän työtä on työn haku - siitä palkka on työttömyysavustus. Laitoin pari työnhaku-kirjettä eteenpäin hetki sitten; haen nyt hommia, joita osaan tehdä ja joita olen tehnyt nuorena. Katsotaan, miten käy. Oman alan työtä johon kokemusta on, ei tunnu pääsevän.

Kymmeniä työpaikkoja olen hakenut kevään jälkeen. Piilotyöpaikatkin yritän kaivaa esiin - vielä ei ole tärpännyt. 70 prosenttia henkilöistä, jotka työllistyvät, saa paikan jota ei ole ilmoitettu missään. Pitäisi nyt vaan löytää sellainen!

Työnhaku-opastajani jonka TE-toimisto minulle pestasi katsomaan työnhakuni perään, laittoi meiliä ja kertoi, että minun alallani viestinnässä on hyvin vaikea saada töitä jollei ole nuori - siis noin 30-vuotias tai ainakin alle 40. Hän kehotti minua hakeutumaan henkilökohtaiseksi avustajaksi jollekin vammaiselle ihmiselle - näitä tehtäviä on paljon avoinna joko kokopäiväiseen tai osa-aikaiseen työhön. Palkka on noin 9 - 9,70 euroa tunnilta. En vielä vastannut meiliin koska pidän ehdotusta aika outona. Olen ikäni ollut kaupallisella alalla ja vaikka olenkin kolmen lapsen äiti ja hoitanut heidät kaikki aikuisiuuteen - nuorin tosin on vielä kotona - niin en koe, että tuosta noin vaan voisin lähteä hoitamaan vammaista ihmistä ja täyttää hänen toiveensa. Hoitoalasta en tiedä mitään, semminkään kun emme lasteni kanssa ole juurikaan edes sairastaneet joten kaikki terveyspalvelut ovat itselleni uppo-outoja.

Olen muutenkin huomannut, että työttömiä pyritään vähän alalta kuin alalta työntämään sosiaalipuolen hoitohommiin. Mikäs siinä, jos ala tuntuu omalta - itselleni se ei tunnu ollenkaan omalta. Nyt työttömänä ollessa ei tietenkään pitäisi kieltäytyä vaan ottaa ilolla vastaan homma kuin homma. Muuten on laiska luuseri ja sohvalla makoileva valtion elätti - ja mitä muuta nyt meistä sanotaankaan.

Näin iloisia ilmeitä työkokeiluun liittyen on TE:n virallisilla sivuilla.
Työkokeilu on iloinen asia, niinhän?

Minulle ehdotettiin myös työkokeilua. Eli menisin palkattomaksi harjoittelijaksi johonkin yritykseen. Olen ollut työelämässä yli 30 vuotta ja saanut hyvät arvostelut, ollut pidetty työntekijä - nyt sitten menisin harjoittelemaan työntekoa ikään kuin en tietäisi mitä työnteko on!

Näin kertoo opastajani:
Yksi vaihtoehto on myös työkokeilu. Eli noin 3 (max.6kk)kuukauden palkaton ”harjoittelu” oman alan töissä. Pääset näyttämään mitä osaat ja pääset oman alan yritykseen, vaikkakin on valitettavasti palkaton.

Tämä on mielestäni se kaikkein paskin vaihtoehto kaikista; olen jo ollut neljässä eri yrityksessä kussakin puoli vuotta palkattomana työntekijänä sillä ajatuksella, että kyllä se yritys aina ahkeran ja hyvän työntekijän palkkaa. Mutta eihän se tietenkään palkkaa vaan ottaa seuraavaksi aina uuden työttömän ilmaiseksi. Kyllä työnantaja osaa omat kulunsa minimoida - ja jos työvoimaa saa ilmaiseksi ja vieläpä sellaista, joka tekee niska limassa hommia koska toivoo saavansa jäädä palkkatyöhön - on se työnantajan kannalta tietenkin upea lahja. Hyvä työntekijä joka puurtaa palkatta on varmasti työnantajan unelma. Kun puolen vuoden kokeilu on ohi, otetaan seuraava sisälle.

Kaipuu ulkomaille senkun kasvaa. Olisipa hyvä Suomelle, jos yksi luuseri lapsineen lähtee pois!