Ruokaa - pakko saada joka päivä!

Kuutta eri mannaryyniä koti-kaupassamme. Kallista, halpaa ja siltä väliltä.

Nyt kun tässä on kunnia olla ihminen, joka ei käy töissä vaan elelee niukoilla varoilla kotosalla, on usein tiukkaa rahasta. Viime aikoina oikein supertiukkaa. Rahapula kulminoituu usein ruoka-asioissa. Laskuja ei voi jättää maksamatta, muuten käy tosi huonosti. En missään tapauksessa halua joutua tilanteeseen, jossa laskut kuten sähkö, kännykkä-, netti tai vakuutuslasku menee perintään - tai mikään muu lasku. Asumiseen liittyvä, esimerkiksi. Siksi makselen niitä laskuja niin hyvin kun voin ja jos tulee ongelmia, soitan ja sovin pidemmästä aikataulusta. Hammaslääkärilaskun kanssa piti kesällä niin tehdä, esimerkiksi. Tämän seuraus on tietenkin sitten se., että rahat on loppu ja ruokaan on nahtisti rahaa. Joskus olen joutunut  keräämään pulloja, että saan jotain ruokaa pöytään ja eläimille.

Omenapiiras kaneliomenista saatiin ulos uunista! Murotaikinaan leivoin.
nautitaan lämpimänä kylmän vaniljakastikkeen kera. Kahvia kyytipojaksi!

Minulle on tullut monen mielestä älytön tapa kun käyn ruokakaupassa: katselen tuotteita ja niiden hintoja! Tutkiskelen silkasta mielenkiinnosta, mitä hyllyillä on, mitä ne maksavat ja miltä pakkaukset näyttävät. Mannaryynit esimerkiksi kiinnittävät huomion: tuote on varmasti aika lailla sama kaikissa pakkauksissa, silti niitä on kuutta lajia omassa S-marketissamme - onkohan City-Marketissa kaksikymmentä erilaista vaihtoehtoa? Itse ostin tietenkin sen halvimman. Kallein on luomua ja yhdessä paketissa on kaakaota sekoitettu joukkoon. Öljyjä on myös aivan hirveän paljon - avocado-öljystä manteliöljyyn ja erilaisiin eksoottisiin tuotteisiin, joista en tiedä käyttötarkoitusta. Ei varmasti kaikki paistamiseen - osalla voi varmasti hoitaa myös ihoa...

Muotiruokia tulee muutama joka vuosi. Proteiini jota laitetaan joka paikkaan ja sitten saadaan hinta hilattua ylös on viime aikojen suosikki. Kaikenlaiset terveysruuat on toinen "uutuus". Vanha sielu tietää, että halvallakin saa terveellistä - mutta markkinoija on tietenkin ammattinsa osaava ja paketoi uus-terveellisen tuotteen niin, että se käy kaupaksi ja mielletään arvokkaammaksi, siis sen hinta on kalliimpi. Ja sitäpaitsi: kaikkihan haluavat syödä terveellisesti, eikö? Muuten et ole hyvä ihminen!

Tämän hetken muotiruoka joka on aina loppu: nyhtökaura.
En ole maistanut, enkä ole hankkimassa.
Seuraan keskustelua, katson tyhjiä hyllyjä!

Nyhtökaura on super-hot tällä hetkellä. Sitä saa jos jonottaa tai  varaa tuotteen hyvissä ajoin hyllyn taakse. K-kauppias ainakin auttaa siinä! Uskomattoman hyvä markkinoija täytyy olla tuolla tuotteella. Sana nyhtökaura kyllä on mielestäni ihan hölmö - mutta jälkikasvuni mielestä "siis tosi hyvä nimi. Sitähän niinku nyhdetään suuhun." Näin kertoi yksi nuoristani joka tosin ei ole päässyt tuotetta maistamaan - kun se on aina loppu! Hänelle otin tuon kuvan nyhtökaurahyllystä joka ammotti tyhjyyttään vaikka edellispäivänä oli mainostettu, että nyt sitä saa. Tulee jotenkin edesmennyt Neuvostoliitto mieleen!

Omenapiirakka vaniljakastikkeella.
Ihana syksyherkku, ei kallis!

Ruoka mielessä usein, nykyään
Kun näin on, tulee ruokaan ihan erilainen suhde kuin aikoinaan työssä käydessä.Se aika tuntuu jo kaukaiselta - vaikka ei siitä niin kauan ole, loppujen lopuksi! Siis siitä ajasta, kun menin aamuisin töihin, tulin illalla kaupan kautta kotiin ja tein meille jotain hyvää ruokaa. Töissä kävin useimmiten ruokalassa lounaalla työkavereiden kanssa - söin salaatin, lämpimän ruuan, voileivät ja jälkiruuan. Nyt moinen luksus tuntuu todella kaukaiselta unelmalta!

Lämmin ruoka maistuu jotenkin paremmalta nyt, siltä tuntuu. Ainahan ruoka on hyvää - nyt sitä ajattelee usein kun ei aina tiedä, mitä ruuaksi tekisi - mitä pystyy ostamaan. Kun ruoka ei ole enää selviö, sitä arvostaa enemmän. Paljon enemmän.

Spagettia ja jauhelihakastiketta, juustoa.
Viinimarjalehtimehua. Perusruokaa.

Aamuisin yritän syödä puuron ja kahvin jolla selviän hienosti iltapäivään. Hyvä ja edullinen aloitus päivään! Joskus teen voileivät puuron sijasta. Reissumies-leivät ovat halpoja - muuten leipäkin on aika kallista joten ostan siksi reissaria useimmiten, ovat paahdettuinakin hyviä. Viikonloppuna leivoin itse leivän ja sämpylöitä - tosi hyvää tuli leivästä, ja edullista. Leipä vaan kuivuu nopeasti eikä meillä ole pakastinta, joten kahdelle ei oikein kannata leipoa. On harmi, jos joutuu pois heittämään.

Teetä latkin usein pitkin päivää, kuppikaupalla. Tapa, josta on vaikea päästä eroon.

Tämä annos tofua (-50%)  ja wok-vihanneksia maksoi n. 54 senttiä. 

Iltapäivän alussa on nälkä jo aika huima, yleensä. Marjoja jos on, tai vaikka nyt omenoita, voi tehdä jonkinlaista pirtelöä - se täyttää mahan hetkeksi. Mutta maha huutaa lämmintä ruokaa! Sen säästän kuitenkin siihen kun lukiolainen tulee kotiin - teen jotain hänelle, syön itse jotain edullisempaa kuten vaikka wokkivihanneksia.

Äidin lihapala uuniin menossa, pari viikkoa sitten. Paljon suolaa!

Viikonloppuna tulee yleensä muitakin syöjiä ja on muutenkin kiva syödä vähän paremmin silloin, jos vaan voi! Saahan joskus todella hyvää halvallakin - varsinkin jos metsästää noita ylipäiväisiä ruokia. Joskus niitä saa ihan muutamalla sentillä - viime viikolla sain vanhaksi menneitä ruoka-aineita halpa-ketjusta viidelläkymmenellä sentillä. Paikallisen K-kaupan nuori tyttö-kassa myös möi jokin aika sitten pari päivää aiemmin vanhaksi mennyttä lihaa eurolla paketin. Tiedän, että sitä ei saisi myydä ollenkaan - mutta onneksi sain sen noin. Parempi noin kuin että liha menisi roskiin. Kauppias ei varmaan olisi itse myynyt; olen joskus yrittänyt saada halvalla jo vanhaksi mennyttä, tai vaikka vain viedä pois mutta eihän niitä anneta, ne heitetään roskiin!

Viikonlopun pizza ennen juustoa. Siis olipa tosi hyvää!

Kun ihmiseltä menee melkein kaikki raha asumiseen, on ruoka melkein luksusta! Ja niinhän se on ollut aina ennenkin  Suomen historiassa. Isovanhemmat laittoivat pettua leipään, jatkoivat ruokia vaikka millä keksinnöillä, että saisivat jotain mahaan. Kahvin tapaista tehtiin voikukan juurista. Joku ihme on saanut meidät uskomaan, että nyt on eri asia. Nyt on kuitenkin asiat hyvin menneeseen verrattuna, ei voi valittaa!