Janika elää elämäänsä omassa pikku-kuplassaan, parin eläimen ja enää vain yhden lapsen kanssa. Miehet ovat häippässeet elämästä, pakko myöntää. Elämään kuuluu musiikkia, kirjoja, luontoa, käsitöiden tekoa ja vapaaehtoistyötä. Milloin mitäkin. Välillä on yksinäistä mutta silloin pitää kehitellä jotain.... Maailmahan on täynnä ihania asioita. Toivo elää. Joskus ehkä joku kiva mies astuu näyttämölle. Tai tulee lottovoitto, hyvä työ! Ehkä ilmestyy joku ja sanoo "Me halutaan sut duuniin!"
keskiviikko 4. elokuuta 2010
Kesämyrskyjen aikaan
Viime viikon kova myrsky on nimetty Astaksi. Se teki tosi pahaa jälkeä kulkiessaan läpi Suomen; meillä ei tapahtunut näkyviä vahinkoja mutta emme toisaalta ole käyneet vielä katsomassa metsätuhoja. Ajattelin kysyä veljeltä josko hän voisi pyytää metsänhoitoyhdistyksen katsomaan ja kertomaan, mikä tilanne niissä metsissä on. Olisi hyvä ajoissa tietää tarvitseeko siellä tehdä raivausta ym. En halua itse soittaa kun veli on hoitanut suhteet tähän mieheen - ei pidä hämmentää asiaa joka toimii hyvin!
Tänään keskiviikkona on tulossa Etelä-Suomeen uusi myrskyalue. Se tulee lounaasta – Astahan tuli kaakosta. Toivottavasti ei tule paljon metsä- ja muita tuhoja. Iltapäivälehtien lööpeissä kyllä pelotellaan tulevilla myrskytuhoilla ja trombeilla ja kehotetaan ihmisiä varaamaan vettä ja kuivamuonaa pitkiksikin ajoiksi siltä varalta, että sähköt menisivät poikki, puita kaatuilisi teille jne.
Ilma on joka tapauksessa nyt todella kostea ja lämmin. Kuin ukkosta ja uusia virtauksia enteilevä. Nyt on siis ukkosta ilmasta.
Menen käymään kaupassa pikipuolin, ennen mahdollista sadetta ja myrskyä. Olen nyt hissukseen kotona, hävettää tuo eilinen episodi ja passin vanheneminen. En ole kertonut asiaa vielä kellekään - ai niin, yhdelle työkaverille joka oli eilen kentällä, menossa työmatkalle Saksaan kerroin. Sulattelen vielä asiaa ja suunnittelen huomenna alkavaa uutta yritystä lähteä reissuun – pelkään, että munin taas jotenkin.
Kuuntelen kirjoittaessani Kirsi Virtasen ohjelmaa radio ykköseltä. Hän puhuu noidista ja magiasta tällä kertaa. Ei hirveän innostavaa tekstiä eikä aihekaan kiinnosta kamalasti. Kirsi Virtasta pidetään provosoivana ja kiintoisana radiopersoonana - häntä kuulemma joko vihataan tai rakastetaan. Pöh. Ylisanoja!!! Itse pidän lähinnä hänen ohjelmassaan soitettavasta musiikista – todella upeaa! Klassisen musiikin helmiä, aivan parhaasta päästä; ei niitä kaikkein soitetuimpia ja makeimpia. Mietin aina, onko rva Virtanen itse valinnut musiikin ohjelmaansa; jotenkin epäilen. Kaunis kiitos musiikin valinneelle olipa henkilö kuka hyvänsä!
Hyvä musiikki saa onnen väreet kulkemaan iholla ja ihmisen sisällä. Niin minulla nyt, tässä keittiön pöydän äärellä nyt. Onnen säteet kulkevat viulun kielien mukaan iholla ja sielussa.
Lapsi tuli istumaan pöydän toiselle puolelle. Kirjoittaa uuteen koulukalenteriinsa alkutekstejä. Koulu alkaa jo ensi viikolla - loma on pian ohi.
Puut humisevat ikkunan takana. On ihan hyvä olla.
Pieni huomio: bloggerin kalenteri merkkaa nämä tekstit silloin tällöin väärille päiville. Tämä teksti on kirjoitettu keskiviikkona 4.8. ja edellinen "Epäonnea matkanteossa", joka näyttää kuin se olisi samalta päivältä kuin tämä, on kirjoitettu eilen, tiistaina 3.8. jolloin meidän piti lähteä reissuun mutta emme lähteneetkään. En tiedä, voiko tuohon julkaisuaikaan jotenkin itse vaikuttaa - oma tietokoneeni on kyllä ihan ajastettu muutoin oikein. Mutta eipä tuo valtavan iso juttu ole, päivän ero päiväkirjamerkinnöissä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti