perjantai 20. elokuuta 2010

Pitäisikö Pakistanin tulvan uhreja auttaa?


Pakistanin katastrofi tuntuu kamalalta – miljoonat ihmiset kärsivät kun vesi valtaa pellot, tiet ja kylät – huuhtoo pois sillat ja kodit, sadon ja kotieläimet. Tilanne varsinkin maan miljoonilla köyhillä ihmisillä on kamala; omaisuus huuhtoituu pois, taudit jylläävät kosteassa ja kuumassa ilmassa. Apua on vaikea saada. Lisää kurjuutta maahan tuo kehno hallitus ja Benazir Bhutton ilmeisen kelvoton leski-puoliso Asif Ali Zardari joka nyt johtaa maata. Pakistan on maa jossa valta periytyy omituisesti; ensin isältä tyttärelle vaikka kyseessä on muslimimaa ja sitten tälle miehelle joka ei ollut kuunaan osoittanut poliittista johtajuutta ennen kuin vaimonsa murhattiin muutama vuosi sitten 54-vuotiaana.

Nyt maa kärsii kuitenkin kamalasta katastrofista - vaikka oma presidentti totesi että "Myrskyjä tulee ja myrskyjä menee". Kun viime vuonna oli Haitin maanjäristys, ihmiset kautta maailman auttoivat suurin summin. Samaten kun oli tsunami Tyynenmeren alueella joitain vuosia sitten – maahan virtasi tosi paljon rahaa. Nyt Pakistan kärsii – mutta apua tulee vain murto-osa aikaisempiin katastrofeihin verrattuna. Aina voi tietenkin kysyä mihin apu lopulta oikeasti päätyy ja kuka siitä hyötyy. Kyyniset sanovat, että ei ainakaan köyhille ja tuhosta kärsiville ihmisille juuri mitään heru. Kuinka onkaan Haitissa tilanne nyt? Entäpä kaikilla tsunami-alueilla...?

Juttelin tänään pakistanilaisen työkaverin kanssa – hän kertoi juuri tästä ongelmasta. Itse hän on lähettänyt rahaa kotimaahansa – ja kertoi niistä valtavista tuhoista joista siellä nyt kärsitään.

Nyt on Ramadan kuukausi ja maa on tuossa tilassa. Kuinkahan muut muslimimaat auttavat?

Punaisen ristin ja World Visionin kautta voi auttaa. Tekstiviestin voi lähettää numeroon 173 175, viestikenttään PAKISTAN niin perille menee 10 euroa.

Tänään on ollut hiukan viileä mutta kaunis päivä. Pihlajanmarjoja tulee tänä vuonna paljon, näyttää. Marjat ovat jo oransseja – niitä menen jossain vaiheessa kuvaamaan – ovat kauniita jo nyt, vielä kauniimpia kun väriä tulee lisää ja syksyn pirtsakkuutta ilmaan; tulee hienoja kontrasteja!

Ostin äidille tänään syysleinikin; sellaista kukkaa en ole ennen nähnytkään. Se on perenna joka kukkii pitkälle syksyyn, aika iso – kukat muistuttavat hiukan jouluruusua mutta kasvit eivät ole sukua toisilleen. Ajattelin sen pihankeskellä olevaan kukkapenkkiin jossa on jo 3 jouluruusua ja monenn monta muuta perennaa. Äiti saa tietenkin päättää itse paikan! Huomenna lähdetään ajamaan töiden ja koulujen jälkeen maalle. Kaksi lapsista tulee mukaan, vanhin jää puuhailemaan kavereiden kanssa.

Yritin tehdä Picasa-kansion niille kuville joita otin eilen työporukasta pelailemassa – mutta ladattuani ohjelman koneelle, se hävisi jonnekin enkä sitä löytänyt mistään. Ärsyttää!!! Lupasin kuvia heille ja tiedän, että niitä kohta kysellään innolla.

Kuvassa kaksi muovitettua kirjaa – englannin kirja tuli niin täyteen kuplia, että tämä on varmaan huonoiten koskaan onnistunut muovitukseni… Oi oi. Matikan kirja onnistui paremmin. Huomiseksi jätän vielä ranskan ja äidinkielen kirjat. Kaikki ovat pehmytkantisia; ne on vaikeampi saada siistiksi kuin kovakantiset – joita isommilla lapsilla oli aikoinaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti