Janika elää elämäänsä omassa pikku-kuplassaan, parin eläimen ja enää vain yhden lapsen kanssa. Miehet ovat häippässeet elämästä, pakko myöntää. Elämään kuuluu musiikkia, kirjoja, luontoa, käsitöiden tekoa ja vapaaehtoistyötä. Milloin mitäkin. Välillä on yksinäistä mutta silloin pitää kehitellä jotain.... Maailmahan on täynnä ihania asioita. Toivo elää. Joskus ehkä joku kiva mies astuu näyttämölle. Tai tulee lottovoitto, hyvä työ! Ehkä ilmestyy joku ja sanoo "Me halutaan sut duuniin!"
maanantai 20. syyskuuta 2010
Kuu, tähti ja elämä maanpäällä pelkkää hässäkkää
Taivahalla upea kuu – vaikka ei ihan täysi olekaan. Tähtiäkin siellä tuikkii; yksi osui kuvaan tosin vain – vaan kuka liekään hän, suuri tuikkija? En tunne taivaan kantta, en. Mauritiuksella huomasin, että siellä oli yötaivas aivan erilainen, tähdet toiset kuin täällä kotipuolessa – ja kuukin väärinpäin.
Taivasta katselin kun puistelin peittoja ja mattoja kellon käydessä kahtatoista – yölläpä hyvinkin. Meillä on näet alkanut talossa remontti; uudet ikkunat ovat vihdoin saapuneet ja niiitä on alettu asentaa. Kuukauden myöhässä sovitusta – mutta mitäpä siitä kun ne nyt vihdoin tulevat! Sääkin on hieno joten asennus onnistui hyvin, ainakin tämän päivn osalta. Homma jatkuu toki vielä useamman päivän. Pölyä ja roskaa onkin nyt huusholli aivan täynnä – siksi imurointia ja lattioiden luuttuamista vielä yön tullessa. Toisaalta meillä on ison projektin loppumetrit käsillä töissä niin sieltä ei pääse kotia siivoamaan kuin vasta tavallista myöhemmin. Toiset tekevät tosin vielä pidempiä päiviä; vielä kymmenen jälkeen illalla soiteltiin viimeisiä tietoja.
Ja kruununa kaiken häslingin keskellä on kirpputori jonne veimme eilen monta laatikollista pestyjä, järjesteltyjä ja hinnoiteltuja tavaroita kirjoista vaatteisiin, laukuista sadeasuihin ja CD-levyihin myyntipöydälle. 35 euron viikkovuokraa vastaan saa pienellä myyntipöydällä myydä tavaraa edullisesti.
Kysäisin tänään, kuinka paljon meille oli tullut myyntiä reilun päivän jälkeen: 6 euroa. Todella upeaa… jos tätä tahtia saamme myyntiä jatkettua, saamme myyntipaikan maksettua, juuri ja juuri. Ehkä. Emme siis jää velkaa paikan omistajalle.
Kun myy tavaraa eurolla tai viidellä kymmenellä sentillä kappale, ei suuriin summiin voi mitenkään päästä. Mutta olisi kyllä kohtuullista, jos emme jäisi velkaa kuitenkaan itse. No – ei vielä masennuta. Mutta täytyy keksiä, mitä teemme kaikille niille tavaroille jotka eivät mene kaupaksi – niitä on kymmeniä jollei satoja.
Aamulla herätys jo viideltä. Siispä hei vain tältä erää. Huomenna vaikka sanon sanan tai kaksi Ruotsin vaaleista. Seurailin niitä kiinnostuksesta jonkin verran - tulos oli kuten arvata saattaa - ja hyvä niin. Ihan hyvä.
Käykää ihmiset kirpputoreilla – sieltä saa hyvää ja erinomaisen käypää tavaraa – aivan käsittämättömän edulliseen hintaan! Do visit flee markets - for your own sake, as well as for the poor people who collect sales items there!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti