Uusi vuosi ilman lunta: uudet suunnitelmat piristävät!

Tämä luontokappale ilmestyi elämään noin kuukausi sitten.
Hieno kaveri, tumma fasaaninaaras jota odotan päivittäin!

Uusi vuosiluku allakassa - muutoin vielä maailma samanlainen kuin eilen tai viikko, kuukausi sitten. Eihän maailmanmeno tietenkään muutu vain sen takia, että kalenterissa käännetään sivu tai siirrytään uuteen kalenteriin. Ei se muutu syntymäpäivänäkään, edes pyöreitä täytettäessä.

Silti on hyvä aika ajoin pysähtyä ja summata, missä mennään ja mikä on hyvin - ja mitä voisi muuttaa - elämässä, omassa ympäristössä, omissa asenteissa ja tekemisissään.

Omassa elämässä on ollut aika ankea vuosi, noin yleisesti ajatellen. Musta, kuin joulukuun illat ja yöt. Mihinkään ei näe, missään ei ole valonpilkahdusta. On kuin pitkällä metsätiellä autolla ajaessa, viimeksi muutama päivä sitten kun ajoin pilkkopimeän maiseman halki eivätkä auton valot tuntu
neet näyttävän tietä eteenpäin kuin hädin tuskin muutaman kymmenen metriä tihuuttavan, tuhnuisen sateen läpi.

Pelko tulevasta on kamala; olen ollut niin kauan ilman työtä - toki olen ollut "harjoittelijana" eli työllisyystuettuna, palkattomana työntekijänä yrityksessä reilut puoli vuotta, mutta sitä ei lasketa koska palkaa ei työstä makseta. Työnteko maisutuisi; ihan hyvin viihdyin harjoittelijana - sana on kamala; olen tehnyt vastaavankaltaisia töitä yli 25 vuotta, mutta koska olen joutunut työttömäksi, oletetaan minun olevan osaamaton ja onneton tunari joten saan nimikkeen harjoittelija tai opiskelija töiden tekemisestä joita olen tehnyt niin asiantuntijana kuin esimiehenä. No, eipä tässä ole varaa pullioida ja nöyryys elämässä ei varmasti tee pahaa... Olen kuitenkin jo yli 50-vuotias ja hiljalleen on joka tapauksessa uskottava, että elämä kuuluu nuoremmille.

Nyt kun tuo harjoittelutyökin on mennyttä aikaa, etsin hullun lailla töitä taas niin hakemuksia lähettämällä kuin työnanatajia ja puolituttuja kontaktoiden. Pakko uskoa, että onnistaa, jossain vaiheessa. Muutenhan ei kannata yrittääkään.

Eilen päättynyt vuosi päättyi tummana ja mustana kuin kynnöksellä oleva pelto. Mutasena ja rapaisena, pimeänä ja synkeänä. Mutta kynnös alkaa elää hiljalleen, kun valo osuu siihen ja mullan alla olevan elämä tulee näkyviin. Niin toivon käyvän Suomen talouselämälle, omille sukulaisille ja lapsille. Ja itselleni.

Aloitan tämän blogin yli puolen vuoden tauon jälkeen. Tai oikeammin: jatkan  Jatkan kirjoitteluani tänne; olen kaivannut tätä kanavaa mutta en ole osannut tarttua siihen kiinni kun kerran lopetin. No, lopetin aikaisemminkin, jäätyäni työttömäksi. Välillä on tarve vetäytyä luolan perukoille nuolemaan haavoja.... Sitten taas yritetään eteenpäin!

Kippis vuodelle 2014!

Jatkan myös toista työhön liittyvää blogiani; sekin on ollut retuperällä. Outoa, kun voimat häviävät jonnekin vaikka kaiken järjen mukaan työttömällä on aikaa liian kanssa. Mutta silti ei menaa mitään jaksaa; tuntuu, kuin olisi ikiuupumus päällä. Väsyttää, välillä itkettää. Tekee mieli heittäytyä meren aaltoihin, kävellä heikoilla jäillä. Mutta ei sitten saakaan aikaiseksi, edes sitä. Väsyttää vaan niin sairaasti.

Tämä blogi olkoon omien ajatusteni purkaamo, henkireikä. Toinen on se virallinen blogi jolla haluan antaa näkyvyyttä omalle työtä hakevalle ammattipersoonalleni. Tässä kirjoittaa Janika, ihminen, äiti ja sinkku-nainen joka yrittää luovia elämän karikoissa. Toinen blogisti on virtaviivaisempi ja herkeämättä omaa ammattikenttää seuraava ihminen joka osaa, tietää ja sanoo sen ääneen!!!

Loppuun vielä onnittelut tänään, 1.1.2014 77-vuotis-syntymäpäiviään viettävälle Lenita Airistolle. Tai no, omiensa sanojensa mukaan hän ei vietä pakkojuhlia: Unohda syntymäpäivät! Jos ei elämässä mitään muuta tapahdu niin kyllä on surkeaa. Jep, jep. Hyvä niin - noin timminä ja topakkana kun jaksaa maailmaa opastaa ja seisoa  omilla jaloillaan, niin hyvä!

Lenita toivoo naisille parempaa uutta vuotta - siihen toiveeseen yhdyn täysin rinnoin!

Hyvää uutta vuotta siis kaikille, Lenitalle ja muille! Epäonnen luku 13 on poissa päiväjärjestyksestä; nyt mennään valoa kohti: tervetuloa 14! Töitä toivon kaikille työttömille, ainakin kaikille meille jotka töitä tehdä haluamme ja sillä itsemme ja perheemme elättää!