Brunila lopettaa hommat, Suomi hävisi YK:ssa

Sateisena iltana, junalle menossa

Viimeaikoina Fortumissa työskennellyt johtaja Anne Brunila jättää työnsä konsernin viestinnästä, yhteiskuntasuhteista ja kestävästä kehityksestä ja konsernin strategiasta vastaavana johtajana. Hän haluaa toteuttaa haaveitaan.

Osta kaulaliina isälle!

Noin suuren vastuun omaava johtaja onkin varmasti tiukilla töidensä kanssa. Toki hänellä on tietenkin suuri tiimi joka tekee työt - ja toki hänellä on taloudellisia resurseja alkaa toteuttaa haaveitaan, olivat ne minkälaisia hyvänsä. Lehdissä veikataan, että Brunila haluaa alkaa kirjoittaa. Näin sanoo hän: "Nyt tuli sellainen hetki, että omien toiveiden ja yhtiön kannalta tuli sopiva vaihe tehdä tämä muutos. Niistä suunnitelmista en rupea enempää vielä tässä vaiheessa kertomaan, koska olen täällä ensi kevääseen töissä ja alan sen jälkeen kehitellä näitä ajatuksia, hän jatkaa."

Toisaalta spekuloidaan myös sillä, että hän haluaa astua Raimo Sailakselta jäävään pestiin, suuriin saappaisiin kun Sailas jää eläkkeelle helmikuussa valtiosihteerin tehtävästä.

Sokos by night - eräänä sateisena lokakuun iltana

Anne Brunila on työskennellyt ylijohtajan VM:n kansantalousosastolla 2000-luvulla. Fortumiin töihin hän meni 2009. Kauppatieteiden tohtori on ollut monessa näkyvässä pestissä viime vuosina, vaihtanut suuria vastuullisia tehtäviä yllättävän nopeaan tahtiin viime vuosina. Onko syynä oma vaikea luonne vai halu tehdä uusia asioita koko ajan? Hmm... Vähän pelottavan oloinen ihminen vaikuttaa olevan - ihan vain tämän johtajan esiintymisiä seuranneena taviksena voi näin sanoa!

Jonkun lehden kannessa näin mainoksen jutusta, jossa Anne Brunila viittaa oman lapsensa kehitysvammaan, kuinka se on opettanut elämästä paljon. On hänellä siis asioita joihin voi keskittyyä vapaansa aikana, se on selvää. Miksi hän tuli tuolla asialla julkisuuteen juuri nyt, oman eronsa kanssa samaan aikaa`n? Eroaako itse omasta halustaan vai "pyydettynä"? Kaikkea tulee miettineeksi...




Oma kuntosali - tällä pärjää!

Suomi hävisi monen selvänä pitämän äänestyksen: Suomi ei päässyt YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvan jäsenen paikalle. Syystä tai toisesta Suomi piti ainakin itse itseään selvänä voittajana. Nyt itketään, pohditaan miksi näin kävi. Vaaditaan selityksiä!

Niin tyypillistä; aivan kuin Euroviisujen laulukisoissa joka ikinen kevät: Suomi hehkuttaa itse omaa hyvyyttään - sitten ihmetellään päiväkausia, kuinka tässä näin kävi... Itse työttömänä työnhakijana voin sanoa, että näinhän tässä aina käy.... Sitä hakee hommaan jonka todellakin uskoo saavansa - on juteltu tulevan esimiehen kanssa, homma tuntuu itsestään selvästi omalta - olenhan siihen niin täydellisen sopiva.... Sitten käy kuten YK:ssa Suomelle - joku muu vie potin.

Näin se menee elämässä; mikään ei ole varmaa vaikka se siltä kuinka etukäteen näyttäisi!

Kirkon tunnelmaa

Vielä yksi uutinen tältä päivältä: Anneli Auerin murhatutkimus tulee pysymään median lööpeissä vielä seuraavat kaksi vuotta, saimme tänään kuulla. Juttu tutkitaan uudestaan, alusta loppuun. Voi ei - kyllä tämä olisi jo saanut riittää! Asia avataan uudestaan ja tutkitaan vielä kerran.... Kaikkien lehtijuttujen perusteella on saanut kuvan, että siinä vasta kaamea nainen - lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, satanismia, ryyppäämistä, miehiä ja seksivideoiden pyöritystä, riitelyä ja rähinöintiä. Huumeita, päihteitä. Ihan sairaan oloista toimintaa, jos lehtiin uskoo. Ja kotona samaan aikaan kolme lasta.

Aika kivat istuimet...

Kolme lasta kotona ja lasten nukkuessa kamala riita jonka aikana mies, lasten isä murhataan verisesti. Omituisia puhelinkeskusteluja...  Kukaan ei siis tiedä oikeasti mitään ja maan oikeuslaitos on ihan kädetön selvittämään asian. Joku radiossa puhui noidasta, vanhalla Ulvilan noitapaikalla.... Huh huh.

Tällainen kiinnostaa ihmisiä aivan käsittämättömän paljon - juttuja on kirjoitettua paljon, televisio-ohjelmia tehty ja nyt on kirja tekeillä.

Life is life.....