Lapsen kanssa töissä

Tänään oli se päivä jolloin menimme yhdessä töihin, äiti ja lapsi.

Työpaikalla on suhteellisen hiljaista lomien takia ja itsekin ajattelin voivani tehdä hommia hiukan normaalia rauhallisemmin. Lapsi pakkasi laukun mukaansa – sinne rahapussi, kännykkä ja Aku Ankka. Mukaan tuli myös Ihaa – Nalle Puhin sininen aasi-kaveri pehmoversiona.

Läksimme matkaan aamulla tavallista myöhemmin – tein hommia ensin keittiön pöydän ääressä, herätin nuoren työntekijän ja tein perunaryynipuuroa (=silmäpuuroa) jonka jälkeen läksimme matkaan. Osallistuin muutamaan kokoukseen ja tein hommia – lapsi istui eri paikoilla eri pöytien ääressä, kirjoitteli ja piirsi. Hän myös vaelteli ympäriinsä, haki automaatista kaakaota, wiener-kahvia ja vettä. Eri vessat tutkittiin, samoin rappukäytävät ja kaikki neuvotteluhuoneet.

Syömässäkin tietenkin käytiin – kanttiini tarjosi meille molemmille hyvää sapuskaa: äidille herkullisia pinaattilettuja ja lapselle suuren kananrintaleikkeen riisillä, leipää ja maitoa juomaksi. Oli hyvää ja määrä oli runsas.

Kerran seikkailija päätyi lukittujen ovien taakse kun oli livistänyt pihalle ja mennyt ostamaan eukalyptuksia kahviosta kadun toiselta puolelta. Joku oli sitten hänet päästänyt jälleen sisään.

Tämän kesäinen työpaikalla käynti on siis saatu tehtyä. Käynti kuuluu ohjelmaan kerran - kaksi vuodessa ja on tietenkin hyvä, jos lapsi näkee missä äiti päivänsä viettää ja kenen kanssa työskentelee. Nyt töissä toki on niin hiljaista, että työkavereita ei juuri nähnyt.