Lumimassat alkavat muuttua sohjoksi

Olen suunnittelemassa ajoa vanhimman lapsen ja kissan kanssa maalle iltapäivällä. Plus-asteiseksi muuttuva sää ja alijäähtynyt vesisade pelottavat hiukan. Sään pelotellaan olevan todella huono iltapäivällä. Toisaalta - lehdet ja radio ovat tänä vuonna ottaneet tavaksi yli-varoittelun sään suhteen.

Entistä enemmän pitää siis ajatella itse asioita - jotenkin näyttää olevan vallalla valtava pelottelu kaiken maailman asioiden suhteen; pientä katastrofin poikasta elätellään vähän siitä sun tästä. Lehdet toki elävät katastrofeilla - varsinkin iltapäivälehtien onni ja autuus tuntuvat olevan erilaiset katastrofit ja onnettomuudet. Jollei niitä synny itsestään, niitä kehitellään sitten toimituksissa.

Lumitöitä piisaa - katolta tulee painavaa lunta

Kotona on katoilla majaileva lumi mielenkiintoisessa vaiheessa. Sitä on katolla tosi paljon, puolisen metriä luultavasti, jo jonkin verran kasaan painunutta pakkaslunta joka alkaa sulaa alhaalta käsin kun sää lämpenee. Sitten se valuu katoilta portaiden ja kulkuväylien päälle.

Työvälineet odottelevat

Jos olen poissa kun lumi putoaa portaille yms. se jähmettyy paikoilleen enkä saa mitenkään pois. Omat voimat eivät ole kummoiset - eikä moiseen hommaan saa apua lapsilta mitenkään - he kieltäytyvät kättelyssä. Eivätkä kai jaksaisi hekään lunta pois kauhoa. Itse teen lumitöitä pienimuotoisesti joka päivä ja aina kun oma vuoro viiden viikon välein tulee, teen isomman määrän eli pihat ja käytävät päivittäin.

Kadehdin miehiä joilta homma sujuu paljon sutjakkaammin; itse meinaan väsähtää kesken varsinkin parkkipaikan siivoamisessa; se on iso ja lumi pitää kuljettaa mutkan kautta pyörätelineiden ja kuivaustelineiden viereen. Nekin paikat ovat jo aika täynnä; pitää ottaa vauhtia, että saa kolat puskettua kukkulalle ja lumen heivattua sinne. Pakkaslumi menee vielä suhteellisen hyvin, mutta painava suojalumi ja autojen pyörien alla sohjoontunut mönjä ovatkin sitten ihan eri juttu.

Meidän talossa ei makseta kellekään tämän homman hoitamisesta, siksi jokaisen on pakko vuorollaan tehdä lumityöt. Jos on matkoilla tai sairas, on tilanne tosi hankala - ketä voi silloin pyytää tekemään homman jos ei ole tuttuja eikä ystäviä jotka voisivat auttaa?

Oma vuoro on ensi viikon jälkeen. Muissa asunnoissa tekijöinä on miehet - kahdesta asunnosta menevät usein molemmat puolisot yhdessä lumitöihin. Kyllä käy katteeks!

Liikenne - ainako kaaos?

Liikenne on mielestäni helpompi juttu: Jos on talvi ja keli huono - silloin pitää vain ajaa varovaisemmin. Jos tuulilasiin sataa lokaa ja räntää ja liikennettä on paljon - varsinkin rekkoja ja isoja autoja kuten sillä välillä on jota itse ajan - on oltava supervarovainen.

No, katsotaan. En ole varma milloin pääsen lähtemään. Juuri pahimpaan loskaan, luulen. Vielä on töitä tehtävänä ja sitten piäisi käydä kaupassa ja ostamassa kukka yms äidille. Lahjaa ei vielä ole sitäkään. Ne tossut eivät ole oikein mikään lahja, kuitenkaan. Huoh.

Illalla tein pitkän ävelyn pimeässä kameran kanssa. Kova tuuli heilutti ja humisutti puita ja villapipon läpi kävi kova viima. Onneksi takissa on huppu.

Kirja, kahvi ja bébén puolikkaat.
Mikä nautinto!

Sain yöllä Sofi Oksasen kirjan luettua. Hyvä kirja. Surullinen ja aoittain vaikea lukea. Hurjia kohtaloita - mielenkiintoista juonenkehittelyä!